Kirjoitin pääsiäisen aikoihin Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevasta Kärsämäestä postauksen, jossa esittelen kuntaa tarkemmin. Elokuun alussa vietimme jälleen muutaman tunnin Kärsämäellä muun muassa paanukirkkoon myös sisäpuolelta tutustuen.
Aivan ensimmäiseksi täytyy kuitenkin kehua uutta Visit Kärsämäki -sivustoa, joka on selkeästi toteutettu. Sivustolta löytyy monipuolisesti tietoa muun muassa Kärsämäen majoituspaikoista, ravintoloista, liikkeistä ja tapahtumista.
Minulla oli tänä kesänä tarkoitus osallistua Musiikkia paanukirkossa -tapahtumaan. En valitettavasti kuitenkaan ollut tapahtuman aikaan Kärsämäellä, mutta kävin tutustumassa paanukirkon sisätiloihin muuten. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt kirkossa sisällä, ja minulla oli jostakin syystä sellainen käsitys, että kirkko on myös sisältä tumma kuten ulkoakin. Yllätys oli siis melkoinen, kun astuin kirkkoon ja se osoittautuikin aivan päinvastaiseksi kuin mielikuvani.
1700-luvun rakentamismenetelmillä ja työtavoilla vuosina 2000-2004 rakennettu paanukirkko koostuu kahdesta eri osasta. Sisempänä oleva hirsikehikko muodostaa rakennuksen sydämen, jota kiertää pari metriä ulompana oleva, tervatuista haapapaanuista tehty seinä eli kirkon “takki”, joka suojaa sisempänä olevaa osaa.
Hirsikehikon eli sydämen sisällä on varsinainen kirkkosali. Penkeillä on lampaantaljat lämmittämässä kirkkoväkeä kylmillä ilmoilla. Lämmitystä kirkossa ei ole.
Mitä enemmän olen tähän paanukirkkohankkeeseen tutustunut, sitä vaikuttavammalta se kuulostaa. Hankkeessa on palkatun työvoiman lisäksi ollut mukana satoja vapaaehtoisia, eikä työtä tai vaivaa ole tässä projektissa säästelty. Tällaisessa yhteisöllisessä hankkeessa, jossa suuri määrä ihmisiä työskentelee yhteisen päämäärän eteen, on jotakin erityisen hienoa!
Paanukirkon paikalla on sijainnut Kärsämäen ensimmäinen kirkko, joka valmistui 1760-luvulla. Kirkko purettiin 1840-luvulla, mutta 1700-luvulta peräisin oleva vanha pappila on edelleen alueella. Pappilan omistaa nykyään Kattilakosken kulttuuriosuuskunta, ja siellä järjestetään erilaisia tapahtumia ja koulutuksia. Lisäksi pappila toimii taiteilijaresidenssinä eli siellä majoittuvat monet Kärsämäellä vierailevat taiteilijat.
Viereisessä vanhan pappilan väentuvassa toimii kesäisin Paanukirkon Kannatusyhdistyksen ylläpitämä kesäkahvila.
Kahvila oli sisältä tunnelmallisempi kuin ulkoapäin olisin odottanut. Kahvilassa on kahvilatuotteiden lisäksi myynnissä myös lähiseutujen kädentaitajien töitä.
Sitten siirrymme paanukirkolta puolentoista kilometrin päähän Kärsämäen keskustaan. Edellisessä Kärsämäki-postauksessa kirjoitin, että useita Kärsämäen keskustan rakennuksia ollaan Kaapo-hankkeen puitteissa maalaamassa tulevana kesänä. Taidetalo Nahkurissa ja Kärsämäen kunnantalossa näyttikin olevan uusi maalipinta.
Taidetalo Nahkuri sijaitsee kunnantalon lähellä, nelostien toisella puolella. Ennen tätä kesää talon maalipinta oli melkoisen kulunut, joten eron huomasi selvästi.
Taidetalo Nahkuri on jokakesäisen Ars Kärsämäki -näyttelyn päänäyttämö. Tämän kesän näyttelyssä oli esillä naistaiteilijoiden töitä naisista ja naiseudesta, kuten näyttelyn nimestä Nice-asiaa Naisilta voi päätellä. Meidän vierailumme aikaan näyttely oli jo loppunut, mutta esimerkiksi täältä pääsin tutustumaan niihin mielenkiintoisiin töihin, joita näyttelyssä oli esillä.
Varsin monet kesäiset tapahtumat, näyttelyt ja muut sellaiset loppuvat tai sulkevat ovensa jo heinäkuun loppuun mennessä. Tämä on harmillista, koskapa elokuukin on vielä kesää. Monet pitävät elokuussa kesälomiaan, ja koulutkin alkavat vasta lähempänä elokuun puoliväliä. Kärsämäellä toinen heinäkuun loppuun asti kestävä kesätapahtuma tänä kesänä oli Konttilan perinnepihapiirissä järjestettävät iltatorit.
Perinnepihapiirin iltatoreja olivat järjestämässä eri kyläyhdistykset ja järjestöt vuorollaan. Itse ajattelen, että tällaiset iltatorit olisivat mukavia myös elokuisina iltoina. Ehkäpä järjestäjiä ei kuitenkaan löytynyt enempää.
Konttilan pihapiirin yhdessä aitoista toimi heinäkuun ajan myös pop up -liike Setä-Heikin Nostalgiavalinta.
Harmillista, etten ehtinyt Setä-Heikin Nostalgiavalintaan, ennen kuin puoti meni kiinni ja sen pitäjät suuntasivat takaisin Turun seudulle Littoisiin.
Kärsämäeltä löytyi elokuussa toinen, muutaman viikon auki oleva pop up -myymälä. Juustoportin takana olevaan rakennukseen oli muutamaksi viikoksi asettunut kärsämäkinen lastenvaateyritys Napikas. Napikkaan Suomessa suunniteltuja ja valmistettuja lastenvaatteita myydään pääasiassa verkkokaupasta käsin.
Viereisessä rakennuksessa toimi vielä hiljattain Siwa, joka kuitenkin oli sulkenut ovensa jo ennen edellistä postaustani. Nyt liiketila näytti olevan vuokrattavana.
Tässä olisi jollekulle hyvän liikeidean omaavalle hienolla paikalla aivan nelostien vieressä sijaitseva liikehuoneisto. Rumahan tämä rakennus toki on, mutta sijainti on sitäkin ihanteellisempi. Aivan paikan vierestä ajavat päivittäin tuhannet ihmiset.
Viime postauksessani esittelin lounaskahvila Paakarin Pysäkin ulkoapäin. Tällä kertaa kävin paikassa myös sisällä. Lounaskahvilassa saa päivittäin keitto- ja salaattilounasta, ja sen yhteydessä toimii Wanhakosken leipomo, josta paikan leivät ja leivonnaiset ovat kotoisin.
Paakarin Pysäkin vieressä sijaitsee maanrakennusalan pienkoneita myyvä Konesilta Oy. Koneita on tiluksilla semmoinen määrä, että niitä ei ohi ajaessaan voi olla huomaamatta.
Kärsämäen läpi tulee kuljettua useita kertoja vuodessa, kun ajelen Hämeenlinnasta kotiseudulleni Haapavedelle tai sieltä takaisin kohti Hämeenlinnaa. Tämä blogi on useiden vuosien projekti, ja Kärsämäki-aiheisia postauksia tuleekin varmasti vuosien varrella vielä useita. Kun huomaan Kärsämäellä jotakin raportoimisen arvoista, kerron siitä teille lukijoille.