Perniö
Perniö on Varsinais-Suomessa Saaristomeren rannalla sijaitseva entinen Suomen kunta, joka vuodesta 2009 on ollut osa Saloa. Perniössä oli ennen sen lakkauttamista noin 5900 asukasta.
Vietimme kesäisen viikonlopun entiseen Perniön kuntaan kuuluvissa Teijon alueen ruukkikylissä Mathildedalissa ja Teijossa. Tarkoitus oli samalla reissulla tutustua myös Perniön keskustaan, mutta Mathildedalin ja Teijon kylissä riitti sen verran paljon näkemistä, että tarkempi tutustuminen Perniön keskustaan piti jättää toiseen kertaan.
Teijon alueen ruukkikyliin kuuluu kaikkiaan neljä kylää, jotka ovat Teijo, Mathildedal, Kirjakkala ja Mutainen, ja täytyy tunnustaa, etten vielä hiljattain ollut näistä kylistä kuullutkaan. Ystäväni ehdotuksesta suuntasimme tänne kesäkuisen viikonlopun viettoon, ja jälkeenpäin ihmettelin, miten on mahdollista, etten ollut tästä ihastuttavasta paikasta koskaan aikaisemmin kuullut. Nämä Teijon alueen kylät on valittu vuonna 2011 Suomen vuoden kyläksi.
Mathildedal
Mathildedal sijaitsee aivan Saaristomereen kuuluvan Halikonlahden rannalla. Perniön keskustasta on Mathildedalin kylään noin 17 kilometriä. Kylä on syntynyt vanhan tehdasalueen eli Mathildedalin ruukkitehtaiden ympäristöön. Ympärivuotisia asukkaita on noin 100, mutta kesäasukkaat moninkertaistavat asukasluvun kesäkuukausina.
Mathildedalin ruukin rakennukset kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Ruukin mielenkiintoisesta historiasta voi lukea lisää täältä.
Ruukin teollinen toiminta päättyi vuonna 1978. Tänä päivänä ruukkialueella toimii monia pienyrittäjiä, ja se on suosittu matkailukohde, mitä en yhtään ihmettele. Paikka on kaunis ja täynnä historiaa.
Vanhan putlauslaitoksen vieressä toimii nykyisin myös kesäteatteri. Kesällä 2017 ohjelmistossa on Tukkijoella-musiikkinäytelmä.
Mathildedalissa toimii alpakanvillan kehräämö, jossa jatkojalostetaan sekä omien alpakoiden että muiden alpakoiden villaa. Mathildedalin alpakat oli meidän vierailumme aikaan juuri keritty.
Aivan kehräämön lähellä sijaitsee antiikkiliike Huldan puoti.
Mathildedalista löytyy kaksi ravintolaa ja kahvila aivan meren rannalta sekä viihtyisä kyläbaari parin sadan metrin päässä rannasta. Teijon alueen ruukkikylien kyläyhdistyksen sivuilta löytyy kattavasti tietoa kaikista alueen ravintola- ja majoitusvaihtoehdoista sekä muista palveluista.
Ravintola Ruukin Krouvin mukavalla terassilla viihdyimme hyvän ruuan jälkeen vielä pitkään, kun ilmakin sattui suosimaan.
Ravintola Ruukin Krouvin vierestä löytyvät kahvila Kyläkonttori sekä hotelli Ruukin Majatalo. Aikaisemmin kahvila on sijainnut viereisessä muuntajarakennuksessa.
Aivan Ruukin Krouvin läheisyydessä on alueen toinen ravintola eli Mathildan Marina, jonka yhteydessä toimii vierasvenesatama. Mathildan Marinassa voi myös majoittua. Tarkempi tutustuminen paikkaan jäi meiltä kuitenkin nyt toiseen kertaan.
Parin sadan metrin päässä rannasta sijaitsee viehättävä Kyläravintola Terho.
Kyläravintola Terhon yhteydessä toimii pienpaahtimo, eli ravintolassa saa aina vasta paahdettua kahvia. Terhossa myytävä olut tulee hyvin läheltä eli viereisessä rakennuksessa sijaitsevasta Mathildedalin Kyläpanimosta. Hanasta saa useampaa kyläpanimon olutta. Terhon pieni olut on nimensä mukaisesti pieni: harvemmin saa kaksi desilitraa olutta pienen oluen tilatessaan.
Kyläravintola Terhon ohjelmistosta löytyy sekä livemusiikkia että karaokea. Meidän vierailumme aikaan paikassa näytettiin Mestareiden liigan loppuottelu, ja viihtyisä ravintola oli valitettavasti täynnä äänekkäitä ja äänekkäästi kiroilevia Juventuksen kannattajia. Terho on varmasti mukava paikka viettää iltaa, kun ohjelmistossa on vaikkapa musiikkia.
Mathildedalin Kyläpanimo sijaitsee Kyläravintola Terhon takapihalla olevassa rakennuksessa. Samassa rakennuksessa työskentelee myös Mathildedalin kyläleipuri. Leipomon yhteydessä toimii pieni kyläpuoti, jossa myydään pääasiassa leipomon ja panimon tuotteita.
Aivan Kyläravintola Terhon ja panimorakennuksen vieressä sijaitsee Hoitola ja Majoitus Sypressi, jossa yövyimme ja söimme runsaan aamiaisen. Talo on rakennettu vuonna 1840, ja se on Museoviraston suojelema. Huoneet ovat tunnelmallisia ja vanhaan tyyliin sisustettuja.
Aamupalan jälkeen suuntasimme aivan majapaikan läheisyydessä sijaitsevalla Matildanjärvelle, joka kuuluu vuoden 2015 alusta perustettuun Teijon kansallispuistoon.
Teijon luontokeskuksesta saa tietoa kansallispuistossa, ja sieltä voi esimerkiksi varata veneitä, kanootteja tai leiriytymispaikkoja.
Kun kävelimme Tullintietä järveltä takaisinpäin, ohitimme Mathildedalin vanhan kansakoulun, jossa toimii nykyään aamiaismajoitusta tarjoava Pensionat Mathildedal.
Koulun toiminta Mathildedalissa loppui jo 1960-luvulla, ja Mathildedalin lapset käyvät alakoulunsa nykyään Teijossa. Seuraavaksi kerronkin Teijon kylästä, jossa vietimme sunnuntaina kotiin päin lähtiessämme muutaman tunnin.
Teijo
Kun Mathildedalista lähdetään Halikonlahden reunamilla kulkevaa Teijontietä pitkin kohti Saloa, saavutaan noin kuuden kilometrin päästä Teijon kylään. Mathildedalin ja Teijon välimaastossa sijaitsee MeriTeijo Ski & Action Park, jossa voi talvella lasketella ja muina aikoina harrastaa esimerkiksi rinneautoilua. Teijon kylä sijaitsee kauniisti kumpuilevassa maalaismaisemassa aivan Halikonlahden rannalla.
Teijo on Mathildedalia suurempi kylä: vakituisia asukkaita on kyläyhdistyksen nettisivujen mukaan noin 500. Alueen ruukkikylistä rautaruukit perustettiin Teijoon ja Kirjakkalaan jo vuonna 1686, kun taas Mathildedalin ruukki perustettiin lähes 200 vuotta myöhemmin. Teijo on näistä kylistä ainoa, jonka vanhalla ruukkialueella teollinen toiminta on katkeamatta jatkunut nykypäivään asti, ja Teijon Yrityspuistossa on tänä päivänä muun muassa laivanrakennus- ja konepajatoimintaa. Yrityspuisto on monin paikoin nykyaikaisen teollisuusalueen näköinen, joten Teijon ruukkialue ei miljöönä ole matkailijalle samalla tavalla idyllinen kuin Mathildedalin vanha ruukkialue.
Teijon ruukkialueella sijaitsevan rokokootyylisen kartanon päärakennus on rakennettu vuonna 1770. Alueella on kuitenkin ollut aateliskartano jo keskiajalta asti. Kartano puistoineen on nykyään yksityisaluetta, mutta kartanoa voi vuokrata juhla- ja yritystilaisuuksiin, ja paikassa järjestetään ryhmille tilauksesta opastettuja kiertokäyntejä.
Kartanon tiloissa toimi myös kirkko, kunnes Teijon kivikirkko valmistui kartanon viereiselle mäelle vuonna 1830.
Teijon kirkolla on mielenkiintoinen ja värikäs historia. Teijon ruukin omistaja Robert Bremer rakennutti kirkon kiitokseksi siitä, että hänen ennustamaansa vedenpaisumusta ei tullutkaan. Vuonna 1999 yksityisomistuksessa ollut kirkko myytiin konkurssihuutokaupassa. Kirkon ostamisesta kiinnostuneet tahot olivat suunnitelleet kirkosta ravintolaa, punttisalia, yökerhoa, koiratarhaa tai moskeijaa (Ylen uutinen aiheesta). Kirkon osti lopulta Teijon kirkkoyhdistys ry, joka vuonna 2010 lahjoitti kirkon Salon seurakunnalle. Teijon kirkko on opittu tuntemaan Suomen pienimpänä kivikirkkona, mutta joitakin vuosia sitten se sai haastajan, kun Kokkolan Yli-Sokojalle nousi yksityisomistuksessa oleva Pyhtään kirkon pienoismalli.
Teijon kirkko oli jo ehtinyt mennä kiinni meidän vierailumme aikaan, joten emme valitettavasti päässeet käymään kirkon sisällä.
Mäen alla, kirkon vieressä sijaitsee Teijon rautaruukin vanha masuuni, joka toimii nykyään monipuolisena taiteen ja kädentaitojen keskuksena.
Teijon Masuunin tiloissa on vaihtuvia taidenäyttelyitä, joihin on vapaa pääsy. Masuunin uusi kahvila, Jazzkahvila Mazzuuni, on avattu toukukuussa. Kahvilan ja taidenäyttelyn yhteydessä on myynnissä useiden lähialueiden taiteentekijöiden töitä.
Masuunista löytyy toimitiloja kädentaitajille, ja tällä hetkellä tiloissa työskentelee ja pitää puotia kaksi käsityöläistä. Keramiikkastudio Oribesta löytää keramiikkatöitä ja Helmipuoti Helmiäisestä erilaisia koruja ja metallilangasta tehtyjä esineitä. Helmipuoti Helmiäinen oli ehtinyt jo mennä kiinni, mutta Keramiikkastudio Oribeen ehdimme vielä katsomaan keraamikko Tiina Harjolan työskentelyä ja ihastelemaan kauniita keramiikkatöitä.
Yrityspuiston toiselta puolelta, aivan rannasta, löytyy löytyy Teijon Alueen Kyläyhdistyksen ylläpitämä kyläsauna, johon saa ostaa saunalippuja läheisestä kyläkaupasta.
Kyläsaunan vierestä löytyy sepän paja, joka ei sattunut vierailumme aikaan olemaan auki.
Yrityspuistossa sijaitsee myös Ravintola Teijo, joka toimii nykyään lounasravintolana ja tarjoaa cateringpalveluita.
Teijon kyläkauppa sijaitsee aivan Teijontien varressa. Kesäkuisena sunnuntaina kaupan ovi näytti käyvän tiuhaan tahtiin.
Teijon kyläkaupassa on sekä Postin että Matkahuollon palvelut. Kaupassa on myös pieni, B-oikeuksin varustettu kahvilan puoli. Satuin löytämään kyläkaupasta suurikokoiset Crocksit, jollaisia olin jo jonkin aikaa etsiskellyt.
Kun kyläkaupalta lähdetään Mathildedaliin päin, on tien vasemmalla puolella pian mitä suloisin kyläkoulu.
Teijon kyläkoulu on noin 30 oppilaan alakoulu, joka on useita kertoja ollut lakkautusuhan alla. Toivotaan, että tämä sympaattinen pieni koulu saa jatkaa toimintaansa.
Kotimatkalle lähtiessä huomiomme kiinnittyi vielä aivan Teijontien varrella, ruukkialueesta katsottuna tien vastakkaisella puolella olevaan mielenkiintoisen näköiseen kivirakennukseen.
Retkipaikka-blogista sain tietää, että rakennus on joko vuonna 1911 tai 1912 rakennettu vesivoimala, jossa on tuotettu sähköä vuoteen 1946 asti. Vesivoimalan vierestä alkaa Sahajärven ympäristössä kiertävä Totin luontopolku, joka on entistä kartanon puistoaluetta ja kuuluu nykyään Teijon kansallispuistoon. Valitettavasti emme nyt ehtineet tutustua sen tarkemmin tähän luontopolkuun, jota useammassakin blogissa näytetään kovasti kehuvan.
Täytyy sanoa, että Teijon alueen ruukkikylät Mathildedal ja Teijo tekivät minuun vaikutuksen. Mathildedalissa tuli tunne kuin olisi jossakin ulkomailla, yhtään toki Suomea väheksymättä. Tänne on tarkoitus tulla uudelleen koko perheen voimin. Sahajärven ympäristöön ja Kirjakkalan ruukkialueeseen haluaisin myös vielä tutustua, ja Perniön keskustaan tutustuminenkin jäi toiseen kertaan. Tässä blogissa keskityn yleensä kuntien – tai entisten kuntien – keskusta-alueisiin, joten tämä postaus on siinä mielessä poikkeuksellinen. Poikkeuksellisen hurmaavia ovat kylläkin myös nämä kyseessä olevat kylät.
Hieno katsaus alueeseen ja tarpeeseen tullut tietopaketti tulevaan reissuun alueelle, kiitos
Kiva kuulla, että postauksesta oli hyötyä!
Todella hyvä tietopaketti kaikille alueella vieraileville ja myös kesäasikkaille!
Teijo- auto ja Winha- moottorikelkka ovat mielenkiintoisia erikoisuuksia Mathildedalin näyttelyssä. Kuitenkin Mathildedal ja Teijo tunnetaan ennenkaikkea näyttelyssä olevista puimakoneista. Puimakoneiden valmistus aloitettiin Mathildedalissa jo vuonna 1883 ja Teijolla 1914. Valmistus päättyi vasta 1967, johon mennessä niitä oli valmistettu 78.000 kpl. Vertailun vuoksi esimerkiksi Teijo- autoja valmistettiin Teijolla 100 kpl vuosina 1975-76.