Hauho on entinen Suomen kunta Kanta-Hämeessä. Vuonna 2009 toteutuneessa kuntaliitoksessa Hauhosta tuli osa Hämeenlinnaa yhdessä Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa. Ennen kunnan lakkauttamista Hauholla oli noin 3900 asukasta.
Vietimme Hauholla pari tuntia huhtikuisena lauantaipäivänä. Olen käynyt Hauholla aikaisemmin kerran, talvella kolmisen vuotta sitten. Tuosta visiististä päällimmäisenä oli mieleen jäänyt Vanha raitti idyllisine puutaloineen sekä entisessä koulurakennuksessa toiminut kahvila-galleria Kissanpöytä. Nyt tätä kahvila-galleriaa ei valitettavasti enää ollut. Kouluna tämä kaunis rakennus, jossa kahvila-galleria viime käynnilläni sijaitsi, on toiminut vuoteen 2007 eli Hauhon uuden yhtenäiskoulun valmistumiseen asti.
Jos ajaa nopeasti Hauhon keskustan läpi sivuilleen vilkuilematta, voi virheellisesti kuvitella olevansa tylsähkössä pikku paikassa, jossa ei juurikaan ole näkemistä.
Aivan keskustan läpi kulkevan Hauhontien vierestä alkaa kuitenkin idyllisiä puutaloja täynnä oleva Hauhon Vanha raitti, joka on yksi parhaiten säilyneistä kirkonkyläkokonaisuuksista Suomessa.
Hauhon vanha raitti
Vanhan raitin alueella toimii kyläyhdistys Hauhon Wanha Raitti ry, joka on tehnyt työtä tämän historiallisen alueen kunnostamisen ja perinteiden säilyttämisen hyväksi. Pitkäjänteinen työ palkittiin muutama vuosi sitten, kun Hämeen kylät ry valitsi Hauhon Vanhan raitin vuoden 2011 hämäläiseksi kyläksi (Ylen uutinen aiheesta).
Vanhan raitin alueella, Hauhotaloa vastapäätä on Wanhan Raitin Kievari, joka toimii nykyään lounasravintolana ja kahvilana sekä tarjoaa majoituspalveluita. Tämän kestikievariksi rakennetun talon vanhin osa on 1730-luvulta. Rakennus oli osa Kapakan tilaa, jossa jossain vaiheessa asuivat myös Paavo Cajanderin vanhemmat.
Vanha raitti sijaitsee aivan Hauhonselän rannalla. Venelaiturin päässä avautuva näkymä värikkäine puutaloineen tuo jollakin tavalla mieleen norjalaiset kalastajakylät.
Vanhalla raitilla sijaitsee myös Vuorenharjun näköalatorni, josta avautuu maisema Hauhonselälle. Näköalatornin paikalla on aikaisemmin ollut mamsellimylly, joka purettiin 1920-luvulla.
Vanhalla raitilla sijaitseva paanukattoinen harmaakivikirkko on luultavasti rakennettu 1500-luvulla. Kirkossa on Suomen todennäköisesti vanhin vaivaisukko, sokea Bartimeus, joka on arvioiden mukaan tehty 1690-luvulla. Vaivaisukon päässä on edelleen miekalla lyöty halkeama muistona isovihan aikaisesta venäläisten hyökkäyksestä. Viime vuonna sokea Bartimeus ja Hauhon kirkko saivat oman postimerkkinsä (Ylen uutinen aiheesta).
Noin 300 metrin päässä kirkosta sijaitsee Hauho-Seuran ylläpitämä Kotkon talomuseoalue, josta löytyy muutamia vanhoja rakennuksia. Talomuseoalueella on pidetty vuosien varrella lukemattomia kotiseutujuhlia.
Kun olin ottamassa kuvia talomuseoalueesta, viereisellä tiellä sattui juuri kävelemään Kullervo Jääskeläinen, Hauhon pitkäaikainen kanttori, joka kertoi olleensa usean vuosikymmenen ajan mukana järjestämässä Hauhon perinteistä juhannusjuhlaa. Juhla järjestettiin Kotkon talomuseoalueella vuodesta 1948 aina siihen saakka, kun Hauho liittyi Hämeenlinnaan. Tapahtuma oli hyvin suosittu, ja siellä kuultiin vuosien varrella monia nimekkäitä juhlapuhujia.
Kuulostaa harmilliselta, että tämä vanha perinne loppui kuntaliitokseen. Soitto Hauho-Seuran puheenjohtajalle kuitenkin paljastaa, että tänä vuonna – 100-vuotiaan Suomen kunniaksi – tämä perinteinen juhla pitkästä aikaa taas järjestetään.
Kotkon talomuseoalue on yleisölle auki vain tapahtumien aikaan tai tilauksesta. Aivan kirkon takana sijaitseva esinemuseo sen sijaan on kesällä säännöllisesti auki. Näistä Hauhon museoista voi lukea enemmän Matkalla kotimaassa -blogista.
Hauhon uusi keskusta
Hauholla on jäljellä enää yksi päivittäistavarakauppa eli S-market, Siwa sulki ovensa helmikuussa. Vielä 10 vuotta sitten Hauholla oli toiminnassa kolme päivittäistavarakauppaa, kuten tästä Hämeen Sanomien uutisesta käy ilmi. Samassa uutisessa kerrotaan myös, kuinka pienet liikkeet ovat Hauholta häviämässä. Myös Hauhon ainoa kukkakauppa oli hiljattain sulkenut ovensa. Nyt Hauholla näyttää kuitenkin taas olevan kukkakauppa. Hauhontien varrella olevaa kukkakauppaa ei voinut olla huomaamatta; pihalla olevat kirkkaat narsissit pitivät siitä huolen. Aina liikkeen lakkauttaminen ei siis onneksi tarkoita sitä, että kyseinen liiketoiminta olisi pysyvästi hävinnyt kylältä.
S-marketin yhteydestä löytyy Alkon lisäksi kahvila-leipomo Kesti-Paakari, josta saa kahvin lisäksi myös lounasta. Lauantaina, viikkoa ennen pääsiäistä, maistoimme kahvilan herkullisia, keltaisella kuorrutettuja pääsiäisdonitseja.
Kesti-Paakarin ja Wanhan Raitin Kiewarin lisäksi lounasta tarjoaa arkisin – ja kesällä myös lauantaisin – ravintola Neljä Oravaa.
Ravintolasta saa ruokaa myös lounasajan jälkeen – tosin paikka menee näin talvikaudella maanantaista torstaihin kiinni jo klo 16 eli pian lounaan jälkeen. Perjantaina ja lauantaina paikka on sen sijaan auki kello kahteen asti yöllä. Nettisivujen mukaan ravintolassa on joka toinen lauantai tarjolla karaokea ja silloin tällöin myös trubaduureja tai duoja esiintymässä, mikä kuulostaa hauskalta. Olimme lauantaina liikkeellä sen verran aikaisin, ettei ravintola ollut vielä auki emmekä päässeet kurkistamaan sisälle.
Neljä Oravaa kuulostaa nimenä varmasti kummalliselta, jos ei tunne Hauhoa eikä ole nähnyt sen vaakunaa. Vaakunan neljä oravaa viittaa siihen, kuinka paavi 1320-luvulla julisti hauholaiset pannaan, koska nämä kieltäytyivät maksamasta kirkolle veroina neljä oravannahkaa.
Neljää Oravaa vastapäätä, Vihniöntien toiselta puolelta entisen koulun vierestä, löytyy Hauhon Pizza Kebab Grilli, josta saa ruokaa iltayhdeksään asti seitsemänä päivänä viikossa.
Aivan tässä takana, entisten koulurakennusten (niitä on siis kaksi) viereisellä alueella järjestetään Hauhon perinteistä kesätoria, jonne tulee ihmisiä pitemmänkin matkan takaa. Muutenkin Hauho vilkastuu kesällä huomattavasti; se on erittäin suosittu kesämökkipaikka, mitä en yhtään ihmettele.
Olen nyt nähnyt talvisen ja keväisen Hauhon ja toistaiseksi voin vain kuvitella, kuinka kaunista Hauholla on kesäaikaan.