Längelmäki kiirastorstaina 2017

Längelmäki on entinen, Pirkanmaalla sijainnut Suomen kunta. Vuonna 2007 Längelmäki jaettiin Jämsän ja Oriveden kesken, ja entisen Längelmäen kunnan alue sijaitsee nyt osittain Pirkanmaan ja osittain Keski-Suomen maakunnassa.

Längelmäen kunnassa asui ennen sen lakkauttamista noin 1700 asukasta. Längelmäki on kuitenkin merkittävä kesämökki- ja lomapaikka, joten kesäisin paikan väkiluku kasvaa huomattavasti. Kesämökkejä oli kunnassa ennen sen lakkauttamista 1800 kappaletta, eivätkä ne varmaankaan ole siitä merkittävästi vähentyneet senkään jälkeen.

Länkipohja

Längelmäen keskustaajama Länkipohja sijaitsee aivan Tampereen ja Jyväskylän välillä kulkevan valtatie 9:n varrella, suunnilleen Jämsän ja Oriveden puolessa välissä. Olen ajanut lukemattomia kertoja ysitietä aivan Länkipohjan vierestä, mutten ole koskaan aikaisemmin tullut poikenneeksi paikkaan, vaikka olen tätä kuntien keräilyä harrastanut jo ennen tätä blogia. Kiirastorstaina, matkalla Hämeenlinnasta Pohjois-Pohjanmaalle, poikkesimme nyt viimein Längelmäelle ja vietimme siellä muutaman tunnin.

Länkipohjan tienhaara tulee vastaan, kun on ajanut Tampereelta noin 70 kilometriä. Länkipohjantietä on matkaa Länkipohjan keskustaan parin kilometrin verran. Heti Länkipohjantien alusta avautuvat kauniit maisemat. Maasto on mäkistä: alhaalla tien oikealla puolella siintää Längelmävesi ja vasemmalla puolella on paikoin hyvinkin jyrkkää maastoa.

Länkipohjantien varrella, aivan keskustan tuntumassa, sijaitsee hyvällä veneluiskalla varustettu Länkipohjan satama.

Länkipohjan keskustassa on muutama liike. Olin etukäteen lukenut Kerron.fi-blogista, että Länkipohjasta löytyy mukava kahvila. Oli siis pettymys saada kuulla, että kahvila on lopettanut toimintansa viime vuonna. Länkipohjan viimeisin ravintola, lounasravintola Pub Mallaskarhu, paloi vuonna 2013 eikä uutta ravintolaa ole kylään sen jälkeen tullut. Ysitien varresta löytyy kyllä Neste Länkipohja, josta saa sekä kahvia että ruokaa iltakymmeneen saakka.

Yllä olevassa kuvassa vasemmalla näkyy Länkipohjan ainoa päivittäistavarakauppa Sale. Oikealla olevasta puutalosta taas löytyy Länkipohjan kukkakauppa ja hautaustoimisto. Kauempana oikealla näkyvän punatiilisen kerrostalon alakerrassa sijaitsi aikaisemmin mainitsemani kahvila. Nyt liiketila näytti olevan tyhjillään. Talon toisessa liiketilassa toimii Boutique Punainen rukki, joka on auki perjantaisin ja lauantaisin ja muulloin sopimuksesta.

Alla oleva kuva on otettu kukkakaupan edustalta. Tien vasemmalla puolella näkyy Länkipohjan vuonna 1938 valmistunut Rukoushuone.

Alla olevassa kuvassa on Länkipohjan keskusta toisesta suunnasta kuvattuna. Vasemmalla olevassa puutalossa on aikoinaan toiminut kauppa.

Ilman kahvia Länkipohjan kylältä ei tarvinnut lähteä, vaikka varsinaista kahvilaa ei olekaan. Joimme pullakahvit Eläkeliiton Längelmäen yhdistyksen ylläpitämän kerhotila Symppiksen tiloissa, jossa on pienimuotoista kahvilatoimintaa. Symppis sijaitsee heti keskustaan Tampereelta päin tultaessa vasemmalla puolella Länkipohjantietä.

Symppiksessä järjestetään monenlaista toimintaa, muun muassa erilaisia kerhoja. Kahvin ja pullan lisäksi saimme paikasta myös ystävällistä informaatiota Längelmäestä ja sen historiasta. Samassa rakennuksessa Symppiksen kanssa toimii Näpsäkkä Puoti, jossa on myynnissä monenlaisia käsintehtyjä tuotteita.

Rakennuksessa on aikaisemmin ollut sekä kauppa- että ravintolatoimintaa. Länkipohjassa on aikoinaan ollut toiminnassa kaksikin ravintolaa samaan aikaan.

Alle kilometrin päässä Länkipohjan keskustasta sijaitsee majoituspalveluja tarjoava Majatalo Villanen. Villasen kautta voi myös muun muassa vuokrata läheisessä Isojärven kansallispuistossa sijaitsevia Heretyn vuokratupia.

Noin kolmen kilometrin päässä Länkipohjan keskustasta sijaitsee Maivian pidot -niminen juhlatalo, joka tarjoaa idylliset puitteet erilaisille tapahtumille ja juhlille. Paikassa järjestetään myös erilaisia kaikille avoimia tapahtumia: parin päivän kuluttua oli ohjelmassa Maivian Pitojen perinteinen pääsiäisateria.

Pääsin tutustumaan paikkaan myös sisältä, sillä paikan emäntä Liisa Naapi sattui olemaan paikalla ja ystävällisesti esitteli minulle kaikki huoneet. Talo teki vaikutuksen jo heti kynnyksellä. Erityisesti suuri tupa valtavine leivinuuneineen ja hirsiseinineen oli vaikuttava. Talon toisesta päästä löytyy sali sekä kamareita, jotka on kaikki sisustettu kauniisti vanhaan tyyliin.

Tällaisia Maivian Pitojen kaltaisia suuria, ja vielä suurempiakin, taloja näytti Längelmäellä olevan poikkeuksellisen paljon. Ainakin kahdessa tällaisessa suuressa vanhassa talossa entisen Längelmäen kunnan alueella on samantapaista toimintaa kuin Maivian Pidot -juhlatalossa. Nämä ovat Västilän kylässä sijaitseva Villa Puharila ja Tunkelon kylässä sijaitseva Tunkelon Isotalo.

Längelmäen kirkonkylä

Längelmäen keskusta palveluineen sijaitsi aikaisemmin Längelmäen kirkonkylällä, ei Länkipohjassa. Rautatien ja valtatie 9:n rakentaminen Länkipohjan lähelle siirsi 1960-luvulta lähtien vähitellen myös palvelut sinne. Länkipohjasta on Längelmäen kirkonkylälle matkaa 11 kilometriä. Längelmäen kirkonkylä kuuluu nykyään Oriveteen, kun  taas Länkipohja kuuluu Jämsään.

Matkan varrella Länkipohjasta kirkonkylälle löytyy sekä metsää että kauniita, kumpuilevia peltomaisemia.

Kirkonkylällä sijaitsee Längelmäen vuonna 1772 valmistunut barokkityylinen puukirkko.

Kirkon läheltä löytyy legendaarinen Saarelan kauppa. Kauppa lopetti toimintansa vuonna 2010, mutta kesäviikonloppuisin paikka herää eloon. Kesäperjantaisin järjestetään kesätoreja ja lauantaisin paikassa toimii kesäkahvila. Ympärivuotista asutusta kirkonkylällä ja sen läheisyydessä ei ole paljon, mutta kesällä asukkaiden määrä moninkertaistuu.

Västilän kylästä, noin seitsemän kilometrin päästä Längelmäen kirkonkylältä, löytyy vielä toiminnassa oleva kyläkauppa – Saarelan kauppa sekin.

Längelmäki vaikuttaa kaiken kaikkiaan melko vireältä näin pieneksi paikaksi, joka ei enää ole itsenäinen kunta. Längelmäen kotiseutuyhdistyksen, Längelmäki-seuran, nettisivut ovat ajan tasalla, mitä ei voi sanoa läheskään kaikkien kotiseutuyhdistysten nettisivuista. Erityisen hauskalta kuulostaa Längelmäen parikymmenvuotinen perinne valita joka vuosi Längelmäen Pellavatyttö tai -poika, jonka tehtävänä on edustaa Längelmäkeä erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hakuaika tehtävään on muutama päivä sitten päättynyt, ja vuoden 2017 Pellavatyttö tai Pellavapoika julkistetaan Längelmäen vapputorilla 1.5.

Täytyy vain toivoa, että joku vielä perustaa kahvilan tai ravintolan Länkipohjan keskustaan. Mielelläni poikkeaisin Längelmäelle syömään ysitietä ajaessani.